ole
mulle hellä... © 2002
Koiton
Laulu
Koiton
Laulu - Yhteislaulun ilosta ja ihanuudesta
Helsinkiläinen sekakuoro Koiton
Laulu on perustettu olympiavuonna 1952 Raittiusyhdistys Koiton
nuorisokuoro -nimisenä. 1960-luvun puolella kuoro vaihtoi
nimensä Koiton Lauluksi. Kuorolla on ollut vankka aatteellinen
tausta ja Koiton Laulun nimi liitetään edelleen vahvasti
suomalaiseen poliittiseen laululiikkeeseen, jota kuoro oli omalta
osaltaan luomassa. Ohjelmisto on ollut ennakkoluulotonta,
vaativaa ja monipuolista; tilausteosten sekä kantaesitysten
määrä lienee ainutlaatuista suomalaisessa kuoromusiikissa.
Monipuolisuudesta kertoo myös kuoron johtajien rivistö:
mm. Toni Edelmann, Kaj Chydenius, Eric-Olof Söderström,
Antti Äärimaa,
Maritza Núñez, Monna Kamu, Matti Perttula, Jussi
Tuurna, Thomas Regelski, Iiro
Ollila, Reijo Aittakumpu, Jouni Bäckström, Kaapo Ijas ja Tomas Takolander kevät 2015 ja 2017—2022. Syksystä 2022 lähtien kuoroa johtaa teatterimuusikko, musiikkipedagogi Petri Tiainen.
Koiton
Laulun erityinen vahvuus ovat sen jäsenet, jotka ovat vahvasti
sitoutuneet kuoron toimintaan. Koossapitävänä voimana
on musiikillisen kunnianhimon lisäksi vilkas ja kiinteä ystäväverkosto,
jossa keskinäisiä ystävyyssuhteita on erään
kuorolaisen laskujen mukaan yli 900.
Kuoro
on yhteisö, jossa nuorin jäsen on parikymppinen, vanhin
yli kuudenkymmenen, jossa monet ovat viettäneet puolet ikävuosistaan,
josta muutama on löytänyt aviopuolison ja jossa talkootyötunneista
ei juuri murista. Kuoron järjestämät erilaiset
illanvietot vierailevine esiintyjineen ovat kuorolaisille mieluisa
(ja meluisa) tapa tukea kuoron toimintaa.
Koiton
Laulu on harrastajavoimin edistänyt suomalaisen kuoromusiikin
kehittymistä. Yhteistyö nykysäveltäjien ja
runoilijoiden, sekä suomalaisten että ulkomaisten,
kanssa on ollut eräänä johtavana periaatteena.
Kuoro on tehnyt useita tallenteita ja pyrkinyt näin tukemaan
suomalaista sävellyskulttuuria. Kuoromusiikin käsitettä on
laajennettu myös yhteistyöllä muiden taiteenlajien
kanssa.
Tietoisku
- perustettu
Helsingissä vuonna 1952 Raittiusyhdistys Koiton nuorisokuoroksi
- 1963
nimeksi Koiton Laulu
- osa
1970-luvun poliittista laululiikettä
- nykyisin
yli 60-henkinen aktiivinen sekakuoro
- ohjelmistona
mm. suomalaista nykymusiikkia sekä poliittisen laulun
klassikoita ja uusia tuulia
- Koiton
Laulun äänite- ja julkaisuluettelo
- Koiton
Laulun säännöt
Johtajia
Reino
Sandell 1952–1954, Onni Kelo 1954–1958, Pirkko
Poukka 1962–1964, Toivo Korhonen 1965–1967, Antero Holopainen 1967–1968, Paavo Korhonen 1968–1969, Erkki Tammela 1969–1970, Toni
Edelmann 1970–1976 ja 1977–1980, Monna Kamu 1976–1977, Kaj Chydenius 1980–1981, Eric-Olof
Söderström 1982, Antti Äärimaa 1982–1988, Maritza
Núñez 1988–1991, Matti
Perttula 1991–1996, Jussi Tuurna 1996–1999, Thomas Regelski kevät 2000, Iiro
Ollila 2000–2006, Reijo Aittakumpu 2006–2011, Jouni Bäckström 2011–2012, Jussi Tuurna syksy 2012, Kaapo Ijas 2013–2016, Tomas Takolander kevät 2015 sekä 2017–2022. Syksystä 2022 lähtien Petri Tiainen.
Esitettyjä laajoja kuoroteoksia
(mm.):
- Toni Edelmann: Maa-kantaatti sekakuorolle, mies- ja naissolistille, puhujalle sekä orkesterille
- Mikis
Theodorakis: oratorio Canto General (Pablo Nerudan runoihin; kantaesitys Suomessa)
- Veljo
Tormis: Raudan kirous (suomalais-ugrilaiseen loitsuun perustuvaan
August Annistin, Jaan Kaplinskin ja Paul-Eerik Rummon runosarjaan;
suomenkielinen kantaesitys)
- Hanns Eisler: kantaatti Äiti (Bertolt Brechtin tekstiin; suomenkielinen kantaesitys)
- Eero
Ojanen: kantaatti Laulu palavasta linnusta (Matti Rossin runoon)
- Heikki Valpola: kantaatti Pääskölintu (kantaesitys)
- Alfonso
Padilla: Infancias (Maritza Núñezin runosarjaan; kantaesitys)
- Pekka
Jalkanen: Valkoinen hevonen (Helvi Hämäläisen
runoelmaan; kantaesitys)
- Markus
Fagerudd: Tämä (suomalaisten nykyrunoilijoiden teksteihin; kantaesitys)
- Iiro
Ollila: Tervetuloa Teille (Antero Gustafssonin runoihin; kantaesitys)
- Iiro
Ollila: Jumalalliset karnevaalit (kantaesitys)
- En lähde täältä salaa (tanssiproduktio. Koreografia Hanna Brotherus, sävellys Reijo Aittakumpu; kantaesitys)
- Kaapo Ijas:Turvapaikka (kantaatti sekakuorolle ja sinfoniaorkesterille. Runot Hanna Weselius)
- Kaapo Ijas: Ekokalypsi (kantaatti sekakuorolle ja sinfoniaorkesterille. Runot Eeva-Liisa Manner, Pentti Saaritsa ja Saila Susiluoto
- Tomas Takolander: Tie (sekakuorolle ja puhallinorkesterille)
- Tomas Takolander: Nyljetyt laulut (sekakuorolle, bassobaritonisolistille ja sinfoniaorkesterille), sanat Juha Hurme
Yhteistyötä ja
taltiointeja (mm.):
- yhteistyö KOM-teatterin
kanssa: Isänmaallinen ilta II 1998, Juhlat-näytelmä 2002
- useita
levytyksiä, radio- ja TV-taltiointeja (ks. äänite- ja julkaisuluettelo)
Uusin
levy
- En vivo en Sala Dolores (2007)

Äänite- ja julkaisuluettelo
Koiton Laulun säännöt
Sivun
yläreunaan
|