Historiaa
Johtajia
Reino Sandell 1952–1954, Onni Kelo 1954–1958, Pirkko Poukka 1962–1964, Toivo Korhonen 1965–1967, Antero Holopainen 1967–1968, Paavo Korhonen 1968–1969, Erkki Tammela 1969–1970, Toni Edelmann 1970–1976 ja 1977–1980, Monna Kamu 1976–1977, Kaj Chydenius 1980–1981, Eric-Olof Söderström 1982, Antti Äärimaa 1982–1988, Maritza Núñez 1988–1991, Matti Perttula 1991–1996, Jussi Tuurna 1996–1999, Thomas Regelski kevät 2000, Iiro Ollila 2000–2006, Reijo Aittakumpu 2006–2011, Jouni Bäckström 2011–2012, Jussi Tuurna syksy 2012, Kaapo Ijas 2013–2016, Tomas Takolander kevät 2015 sekä 2017–2022. Syksystä 2022 lähtien Petri Tiainen.
Esitettyjä laajoja kuoroteoksia (mm.)
- Toni Edelmann: Maa-kantaatti sekakuorolle, mies- ja naissolistille, puhujalle sekä orkesterille
- Mikis Theodorakis: oratorio Canto General (Pablo Nerudan runoihin; kantaesitys Suomessa)
- Veljo Tormis: Raudan kirous (suomalais-ugrilaiseen loitsuun perustuvaan August Annistin, Jaan Kaplinskin ja Paul-Eerik Rummon runosarjaan; suomenkielinen kantaesitys)
- Veljo Tormis: Isuri-eepos (sarja sekakuorolle ja kertojalle)
- Veljo Tormis: Karjalan kohtalo (sarja sekakuorolle)
- Einojuhani Rautavaara: Lorca-sarja (Suite de Lorca) (Federico García Lorcan runoihin)
- Erkki Salmenhaara: Missa Profana
- Hanns Eisler: kantaatti Äiti (Bertolt Brechtin tekstiin; suomenkielinen kantaesitys)
- Eero Ojanen: kantaatti Laulu palavasta linnusta (eli Salvador-kantaatti) (Matti Rossin runoon)
- Heikki Valpola: kantaatti Pääskölintu (kantaesitys)
- Alfonso Padilla: Infancias (Maritza Núñezin runosarjaan; kantaesitys)
- Pekka Jalkanen: Valkea hevonen (Helvi Hämäläisen runoelmaan; kantaesitys)
- Markus Fagerudd: Tämä (suomalaisten nykyrunoilijoiden teksteihin; kantaesitys)
- Iiro Ollila: Tervetuloa Teille (Antero Gustafssonin runoihin; kantaesitys)
- Iiro Ollila: Jumalalliset karnevaalit (kantaesitys)
- En lähde täältä salaa (tanssiproduktio. Koreografia Hanna Brotherus, sävellys Reijo Aittakumpu; kantaesitys)
- Kaapo Ijas:Turvapaikka (kantaatti sekakuorolle ja sinfoniaorkesterille. Runot Hanna Weselius)
- Kaapo Ijas: Ekokalypsi (kantaatti sekakuorolle ja sinfoniaorkesterille. Runot Eeva-Liisa Manner, Pentti Saaritsa ja Saila Susiluoto
- Kaapo Ijas: Sorrettu ääni (sarja sekakuorolle, san. Kanteletar)
- Tomas Takolander: Tie (sekakuorolle ja puhallinorkesterille)
- Tomas Takolander: Nyljetyt laulut (sekakuorolle, bassobaritonisolistille ja sinfoniaorkesterille), sanat Juha Hurme
Yhteistyötä ja taltiointeja (mm.):
- yhteistyö KOM-teatterin kanssa:
Isänmaallinen ilta II 1998, Juhlat-näytelmä 2002 - useita levytyksiä, radio- ja TV-taltiointeja (ks. äänite- ja julkaisuluettelo)
Historiaa vuosien varrelta
Koiton Laulun arkisto
Koiton Laulun (aik. Raittiusyhdistys Koiton Nuorisokuoro) arkisto on Kansan Arkistossa.
Historiikit, tutkimus
- Eeva-Liisa Oksanen: "Minä, Koiton Laulu ja maailma"
Uusin historiikki, syksyyn 2022 asti - 25 laulun vuotta
25-juhlaan kirjoitettu historiikki vuosilta 1952-77 - Kimmo Salmio: Koiton Laulu 1977—1982
Koiton Laulun 30-vuotisjuhlakonsertin ohjelmavihkossa
- Riikka Suhonen, Hannele Cantell, Hanna Weselius & Terhi Kouvo 2022: "Kun ihminen ihminen on"
Tapaustutkimus Koiton Laulun yhteiskunnallisesta aktivismista 1970-luvulta 2020-luvulle
(Aikuiskasvatus 1/2022) - Kirsti Kuusterä 2007: "Aineettomien pääomien ylisukupolvinen siirtyminen harrastustoiminnassa - Tapaustutkimus Koiton Laulu"