1952-1999

Vappujuhla vuonna 1953 Kaisaniemessä. Koiton Nuorisokuoro ja Hertta Kuusinen

Vuonna 1952 perustettiin Raittiusyhdistys Koiton Nuorisokuoro, joka vuonna 1963 muutti nimensä Koiton Lauluksi. Kuoron johtajaksi ryhtyi vuonna 1970 säveltäjä Toni Edelmann. Edelmann ja monet muut uuden laululiikkeen säveltäjät rikastuttivat kuoron ohjelmistoa, josta julkaistiin neljä LP-levyä (Loista tähti loista, Maa, Koiton laulu ja Päivänpyörä). Heisipuu kukkii, Kalliolle kukkulalle, Silmät armaat ja monet muut laulut ovat edelleen kuoron ohjelmistossa. Edelmannin ollessa ulkomailla kaudella 1976–77 Koiton Laulua johti Monna Kamu. Vuonna 1979 Koiton Laulu vieraili Yleisradion edustajana kansainvälisillä Hanns Eisler -festivaaleilla Leipzigissa johtajanaan Toni Edelmann.

Hanss Eisler -kuorofestivaalin juliste vuodelta 1979

Vuosina 1980–81 kuoroa johti säveltäjä Kaj Chydenius. Hänen kaudellaan tehty LP-levy Kevään malja sisältää vanhoja ja uusia työväenlauluja. Mieleenpainunut hetki kuorolle ja rannalle sattuneille turisteille oli, kun helteisellä konserttimatkalla bussi pysähtyi Vanajaveden rantaan ja kuorolaiset heittivät vaatteet pois päältään rynnäten uimaan. Johtaja Kaj Cydenius ui edessä johtaen perässään uinutta laulavaa kuoroa.

Mikis Theodorakis johtamassa Koiton Laulua ja orkesteria. Canto General Helsingin Kulttuuritalossa v. 1981.

Vuonna 1981 Koiton Laulu esitti Mikis Theodorakisin oratorion Canto General Pablo Nerudan sanoihin. Säveltäjä johti Helsingissä pidetyt valtavan suosion saavuttaneet konsertit, joista tehtiin kansainväliseenkin levitykseen yltänyt TV-ohjelma, jonka ohjasi Erkki Pohajnheimo. Solisteina olivat Arja Saijonmaa ja Tapani Kansa. Kuoron johtajana teoksen harjoitusperiodin ajan oli kapellimestari ja kuoronjohtaja Eric-Olof Söderström. 
Canto General -arvosteluja

Musiikinopettaja ja diplomilaulaja Antti Äärimaa johti kuoroa 1982–88. Hänen johdollaan Koiton Laulu esitti useita laajoja kuoroteoksia, mm. Paroni Paakkunaisen Kalevaisen, Eero Ojasen kantaatin Laulu palavasta linnusta, Hanns Eislerin Äiti-kantaatin ja Heikki Valpolan Pääskölintu-kantaatin, joka julkaistiin Kullervo-kuoron ja Koiton Laulun yhteisellä levyllä Päivälintu. Ohjelmistossa oli myös Veljo Tormisin teoksia, mm. Raudan kirous, joka kantaesitettiin suomeksi. Vuonna 1988 kuoro saavutti Yleisradion edustajana menestystä kansainvälisillä Hanns Eisler -festivaaleilla Leipzigissa. Koiton Laulu teki Suomen tv-lähetysten historiaa, kun kuoron lauluryhmä esiintyi TV1:ssä maailman ensimmäisen NICAM-moniäänilähetystä käyttävän säännöllisen ohjelmasarjan Metro avajaisesityksessä 9.1.1988 laulaen stereolähetyksessä Valto Hagertin kanssa.

Vuosina 1988–91 kuoroa johti perulaissyntyinen kuoronjohtaja Maritza Núñez, jonka johdolla saavutettiin 1989 Varnan kuorokilpailuissa sekakuorosarjan viides sija. Kausi huipentui Etelä-Amerikkaan (Chile, Argentiina, Uruguay ja Brasilia) suuntautuneeseen konserttikiertueeseen kesällä 1991. Kiertueen pääteos oli Núñezin runosarja Infancias, jonka sävelsi Suomessa asuva chileläissyntyinen Alfonso Padilla. Infancias julkaistiin myös kasettina ja CD-levynä sekä esitettiin syksyllä 1991 kahdessa konsertissa Tukholmassa.

Diplomipianisti, laulunopettaja Matti Perttula johti kuoroa vuosina 1991–96. Hänen kautensa haastavin taiteellinen tehtävä oli Pekka Jalkasen Helvi Hämäläisen runosarjaan säveltämä kantaatti Valkea hevonen, joka kantaesitettiin kuoron 40-vuotiskonsertissa Kaapelitehtaalla. Komeaan ilotulitukseen huipentuneissa juhlissa esiintyi mm. TUL:n painijoita Paroni Paakkunaisen säestyksellä. Kuoro vieraili Perttulan johdolla Tallinnassa ja

Voices of the World -kuorofestivaalin päätapahtuma Dublinissa 1995.

vuonna 1995 Dublinissa, missä osallistuttiin Voices of the World -kuorotapahtumaan. Kuva on festivaalin pääkonsertista Landsdowne Roadin rugby-stadionilta. Irlannin radion ja television RTÉ National Symphony Orchestra ja yhtyneet kuorot takana. Yleisö, mukana presidentti Mary Robinson, on etualalla. Irlannin RTÉ Television lähetti konsertin jouluaattona 1995.

Vuosina 1996–99 Koiton Laulua johti erityisesti teatterimusiikin parissa ansioitunut Teatterikorkeakoulun musiikin lehtori Jussi Tuurna. Brecht elää - eläköön -konsertissa 9.2.1998 kuoro esitti osia Eislerin Äiti-kantaatista. Joulukuussa 1998 kuoro oli mukana KOM-teatterin Savoy-teatterissa esitetyssä Isänmaallinen ilta II:ssa (Ohjaus Pekka Milonoff), josta tehtiin myös TV-ohjelma (esitetty 6.12.1999 TV 1:ssä). Syksyllä 1999 kuoro valmisti Markus Fageruddilta tilaamansa sävellykset Elävien runoilijoiden klubin jäsenten (mm. Annukka Peura ja Ilpo Tiihonen) runoihin. Teos Tämä esitettiin Okapistisen musiikin iltamissa Free Okapi -yhtyeen kanssa 1999.